Lapsen kanssa askarteleminen

Askarteleminen lapsen kanssa vaatii aikuiselta taitoa ja hermoja. Kimalleliima, tarrat ja maalit ovat lapsen mielestä ihania, mutta kaikki ei mene aina ihan oikeaan paikkaan joten äidin pitää pysyä valppaana. Liken kanssa askartelu aloitettiin viime kesänä, vähän sen jälkeen kun tyttö täytti 2v. Saksien käyttöä opeteltiin niin että äiti osti kartonkia ja leikkasi siitä pitkiä suoroja ja muksu leikkasi ne sitten palasiksi, niin että äiti piti suoron toisesta päästä kiinni. Tällaista leikkaamista tyttö tykkäsi tehdä kauan. Pikkuiset palaset Likke yleensä keräsi johonkin purkkiin ja vei ne sitten roskiin. Eihän tällaisessa askartelussa välttämättä mitään järkeä ole, mutta siitä tyttö tykkäsi ja samalla opetteli saksien käyttöä.

Joskus lapsi haluaa tehdä myös sellaisia askarteluja mihin ei taidot riitä, mutta eipä sitä kai opi jos ei kokeile. Tässä kuvassa tyttö maalaa pääsiäismunaa ja epäilin alkuun, että tästä syntyy pannukakku, mutta kyllä se muna saatiin ihan nätisti maalattua.

Tyttö on tykännyt myös kimalleliimasta ja riisipaperipalleroiden liimaamisesta pahville. Värittäminen ja piirtäminen on lapsen mielestä vaikeaa ja usein sanookin, että ei osaa, mutta mielestäni osaa yllättävän hyvin. Haluan kannustaa lastani piirtämisessä ja maalaamisessa sillä mielestäni niillä taidoilla pärjää monessa asiassa. Piirtämään eikä maalaamaan opi jos ei harjoittele. Opiskellessani pukuompelijaksi piirsin paljon vaatteita ja ihmisiä nyt jos yrittäisin piirtää ihmistä niin siitä tulisi varmasti aivan kamala. Taidot myös siis hukkuvat jos ei niitä ylläpidä.