Voi niitä aikoja :) Tää tapahtu joskus 90luvulla

http://www.youtube.com/watch?v=b9n-kUCsEF0

Sukkia ja pipoja

Kudoin muutaman aikuisen pipon tuolla vauvan myssymallilla. Aikuisten mallissa korvaläpät voi kääntää ylös päin ja näin pipo ei ole aivan munankuorena pään ympärillä. Toinen pipo lähtee ystävän miehen siskolle kokeiluun ja toinen lila pipo odottaa omaan päähän kunhan tulee hieman viileämpää. Pipot on tehty kaksinkertaisesta langasta ja uskon, että ne ovat talvella lämpimät. Lanka on tuollaista mohairlankaa, jossa on kiiltävää lankaa seassa, kuvassa se ei näy kovin hyvin.

Sukat olen kutonut ihanasta Novitan tico tico -langasta. Toiset sukat kudoin kaksinkertaisesta langasta ja toiset yksinkertaisesta langasta. Lanka on aika ohutta joten yksin kertaisten kutomiseen meni suht kauan aikaa. Kaksinkertainen lanka meni hyvin kohdalleen ja värit vaihtuvat langoissa yhtä aikaa. Käytän villasukkia koko talven ja sen vuoksi niitä saa olla useammat parit. Tosin sukkalaatikko pursuaa jo nyt vähän yli eli seuraavat sukat taidan tehdä jollekin kaverille vaikka joululahjaksi.

Tässä tico tico-langassa oli ihanat värit. Olen alkanut tykkäämään tuosta oranssista ja keltaisesta. Ainakin sukkiin ne värit sopivat.

Puikot kuumana

Yksi pipo odottaa valmistumista, mutta jotenkin tuntuu kankealta saada se valmiiksi. 16 kerrosta pitäisi neuloa ja se olis siinä... kuulostaa raskaalta. Sen sijaan sain eilen automatkalla Laihialle ja takaisin kudottua tumpun itselleni ja tänään sain toisen tumpun valmiiksi. Nyt sitten odottelemaan tumppukelejä. Tumput on kudottu tumman harmaasta 7 veljestä ja viininpunaisesta mohair- langasta. Mohair lanka on kaksinkerroin, koska yksistään se olisi ollut liian ohutta. Tumput olisivat saaneet olla himpun verran isommat. En ymmärrä mikä siinä on, että pihtailen aina tumppuja kutoessa ja tumpuista tulee pikkasen pienet.

Nyt taas puuttuu inspiraatio. Lähden hakemaan sitä pihalle. Joku oranssi lanka voisi antaa uutta ilmettä tälle syksylle.... hmmm pitää laittaa korvan taakse.

Virkattu maatuska ja maatuskapalapelit

Pipoja tuli kudottua muutamat, vielä ehkä muutamalle olisi tilausta. Pipojen kutominen on vaan kauhean tylsää. Toisaalta kun olen kokeillut uusia lankoja niin kutominen on ollut ihan mielenkiintoista. Tämän syksyn hittinä oli tuo hopeinen kiiltävä lanka.

Koska kädet syyhyävät näin syksyisin kovasti, niin ihottuman kuin tekemisen puutteen takia googlasin virkattu maatuska englanniksi. Löysin ohjeen josta tuli tällainen mummeli.

Tästä linkistä voi tarkastella tuota ohjetta http://erikatricroche.blogspot.com/2010/03/matrioska-chaveiro.html
Sivustolta näyttää löytyvän muitakin ihania juttuja.

Piirsin tussilla myös tällaisen palapelin. Palapelipohjat on ostettu Lidlistä aikaa sitten. Niihin piirtäminen on hieman hankalaa enkä oikein ollut tyytyväinen tähän. Tuo vaaleansininen tussi levisi kauheasti koska palapelin pinta on sellaista kiiltävää kartonkia. En ole myöskään tyytyväinen tuohon taustaan... se on ihan hölmö. Lapsi kyllä kokosi palapelin kertaalleen ja oli aika haastava.

Sain toisenkin maatuskan valmiiksi. Aikamoinen homma tuollaisessa pienessä mummossa. Nyt alkoi käsi ihan särkeä. Mutta ihan kivan näkösiä nuo on... Odottelen tässä Viipurin matkaa ja kassillista ihania maatuskoja :) Saas nähdä miten se onnistuu.

Lisään tänne vielä toisen palapelin jonka sain yöllä valmiiksi. Tähän olen vähän tyytyväisempi, mutta kuviointi ei ihan ole kohdallaan. Yritetään kasata tämä ilalla tyttären kanssa.

Pipoja

Vihdoin on löytynyt puikot käteen ja olen innostunut kutomaan pipoja. Kudoin pikkuisen pipon tulevalle kummitytölleni, mutta taisi olla aika iso vaikka kuinka yritin tehdä pientä.

Sitten kudoin omalle tyttärelleni pipoa, mutta siitä tuli niin iso, että se sopii omaan päähäni. Seuraava pipo taas oli pieni ja se meni pikkuiselle 1v tytölle. Kolmas pipo onnistui olemaan sopiva oman tyttären päähän. Nyt puikoilla tulossa hieman alle 1v tytölle pipo... ties kenen päähän se sitten sopii.

Pipon kaava on vauvanpiposta muokattu oma versio.

Virkkaustyöt odottaaa valmistumista. Muutama dodo ja kissa valmistuvat toivottavasti tässä syksyn aikana. Olisi taas aihetta keksiä jotain uusia tuulia, mutta ne tulee yleensä yllätyksenä, joten niitä odotellessa...

Perunoita torilta

Pitkä kuuma kesä alkaa olla takana päin. Ulkohommissa on nahka palanut vaikka pään päällä on ollut varjo. Uuden perunan myynti alkaa juhannusviikolla ja sillon toripöydälle ilmestyy Timo peruna, joka on vaaleankeltainen hyvän makuinen varhaisperuna. Timo jauhottuu syksyä kohden, ehkä näin elokuun paikkeilla siitä voisi tehdä jo perunamuusia. Juhannuksen jälkeen myyntiin tulee monien suosikki peruna Siikli. Siikliä kysellään heti kun perunanmyynti alkaa, mutta valitettavasti Siikli kypsyy hieman Timoa hitaammin niinpä sitä saa odottaa muutaman viikon kauemmin. Pöytään ilmestyy myös uusilajike Annabelle ja vanha tuttu Rikea, nämäkin lajikkeet ovat kiinteitä keltaisia perunoita ja näistä ei muusia kahean helposti synny.

Siiklin myynnin kiihtyessä Timoa menee yhä vähemmän ja vähemmän. Tämän vuoden uusi lajike Annabelle teki kyllä hyvin kauppaa ja muutamia Timon kannattajiakin kävi tasaiseen tahtiin. Kiireisimpinä päivinä torimyyjä ei ehdi aamupalalle eikä vessaan, mutta mitä enemmän asiakkaita kiskalla käy niin sitä nopeammin aika kuluu.

Meidän `Lopen perunaa` kojulla käy ihania asiakkaita. Asiakkaita on monien vuosien takaa vakioasiakkaina ja tänä kesänä on ollut harvinaisen paljon myös ihan uusia asiakkaita. Myös ulkomaalaisia ja suomenruotsalaisia on ollut huomattavasti enemmän kuin aijempina vuosina. Vakioasiakkaat ovat mukavia ja kehuvat hyviä perunoita, myynti työ on helppoa kun tietää myyvänsä hyvää.

"Pieni kappa keskikokoista Siikliä" on yleisin tilaus, mutta välillä joutuu pussittamaan useamman pussin perunoita häihin, hautajaisiin tai vaikka rippijuhliin.

Meitä on kaksi vakio työntekijää Mari ja minä. Perjantaiksi ja lauantaiksi yritetään saada apukäsiä edes parin tunnin ajaksi, ettei homma mene ihan pyörremyrskyksi. Kesä lauantait ovat kiivasta perunanmyynti aikaa. Alkukesästä pään sisäinen laskin toimii hekosti, mutta tässä vaiheessa elokuuta laskut sujuu leikiten. Toki joskus tulee annettua väärin rahasta takaisin, mutta onneksi asiakkaat huomaavat virheet jos en itse huomaa.

Voiko siis parempaa kesätyötä olla kuin perunanmyynti? Eipä ole tullut vastaan.

Vauvaviittomat

Olen viittonut tyttäreni kannsa siitä lähtien kun tyttö oppi istumaan. Vauva viittomat on viittomakielen yksittäisiä viittomia ja meillä on ollut käytössä myös muutama oma, itse keksitty viittoma.

Ensimmäisen viittoman tyttö viittoi 8 kuukauden iässä. Tuo viittoma oli koira. Myöhemmin luin kirjan vauvaviittomista joissa kehoitettiin aloittamaan viittomat sellaisista viittomista, jotka viitotaan lähellä kasvoja ja koira ei sitä ole koska viitotaan reiteen. Tyttö kuitenkin viittoi koira kun katseli ikkunasta naapurin koiria. Kissa viittoma oli myös ensimmäisiä mitä tyttö oppi. Harmittaa etten nauhoittanut aikaisemmin tytön viittomia mutta tässä on video, jossa tyttö on 1v 4kk ja viitotaan kaikkia sanoja mitä muistin.

Video on siitä hauska, että siinä näkee kuinka lapsi ei käytä viittomaa jos osaa sanoa sanan. Tyttö ei ole koskaan viittonut pappa, koska on osannut todella varhain sanoa pappa, eikä tyttö viito tällä videolla mamma koska osaa sanoa sen. Mustikan tyttö viittoo mansikkana ja kalan hän viittoo ensin kilpikonnana kunnes näkee minun viittovan kala.

En oikein tiedä miksi meillä on viitottu. Tyttö on ollut kova viestimään ja huitomaan käsillä vauvasta asti. Ihmettelin miksi vauva huitoo käsillä 4kk vanhana ja päädyin tulokseen että vauvalla on asiaa. Viittomien ansiosta olen myös päässyt katsomaan mitä pienen tytön päässä liikkuu ja kuinka hyvin hän ymmärtää asioita vaikka ei vielä puhukkaa.

Nykyään meidän 3v tyttö puhuu loputtomasti joten manailut, että lapsi ei opi puhumaan jos käytetään viittomia on aika aiheeton meillä. Tyttö tykkää viittoa vielä nykyäänkin joitain tiettyjä viittomia kuten "pissa pottaan" ja "auton avaimet". Viiton vieläkin lapselle `kuuntele´ viittomaa jos haluan että lapsi keskittyy ja kuuntelee minua tarkalleen. Viittomia siis käytetään puheen yhteydessä eli tarkoitus ei ole viittoa mykkänä vaan puheen seassa.

Vastaan mielelläni kysymyksiin jos sellaisia herää.